HIstoria

Historia

OP Ryhmä on ollut rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa ja kartuttamassa maamme vaurautta jo yli 110 vuoden ajan. Ryhmän juuret ovat syvällä Suomessa.

Vahva suomalainen menestystarina

OP Ryhmän historia lasketaan alkaneeksi vuodesta 1902, kun Osuuskassojen Keskuslainarahasto perustettiin. Vuonna 2005 finanssiryhmään hankitun Pohjolan toiminta oli alkanut jo vuonna 1891 nimellä Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola.

1902

Osuuskassojen keskuslaina-rahasto Osakeyhtiö perustettiin 14. toukokuuta 1902.

Ensimmäiset paikalliset osuuskassat perustettiin syksyllä, mutta varsinainen lainaustoiminta alkoi vasta vuoden 1903 puolelle, kun Keskuslainarahasto oli saanut käyttöönsä valtion lupaaman suuren lainan.

1912

Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola liittyi perustettavaan Helsingin arvopaperipörssiin.

1915

OKO sai oikeuden myöntää luottoja osuuskassojen ohella myös muille osuustoiminnallisille yrityksille sekä sittemmin myös kunnille ja seurakunnille. Ensimmäinen kotimainen obligaatiolaina laskettiin liikkeeseen vuonna 1916.

1920-luku

Osuuskassojen toiminta vakiintui 1920-luvulla. Vuonna 1920 kassat olivat saaneet oikeuden ottaa talletuksia jäsenten ohella myös yleisöltä, joten niiden toiminta alkoi saada todellisia pankkimaisia piirteitä.

1928

Osuuskassojen Keskusliitto perustettiin. Tavoitteeksi määriteltiin maalaisväestön osuuskassojen ja paikallisten osuuskassaliittojen aatteellisena keskusjärjestönä sekä yhdyssiteenä toimiminen sekä osuuskassaliikkeen edistäminen.

1930-luku

1930-luvun kuluessa osuuskassajärjestön markkinaosuus yleisön luotoista oli noussut noin kymmeneen prosenttiin ja osuuskassat olivat nousseet maaseudun merkittävimmäksi luottolaitosryhmäksi.

1930

OKO otti ensimmäisen ulkomaisen lainan Ranskan pääomamarkkinoilta.

1933

Osuuskassajärjestön keskinäinen vastuu toteutui vuonna 1933, jolloin Osuuskassojen vakuusrahasto aloitti toimintansa.

Sota- ja sodanjälkeinen aika 1939-1955

1941

OKO aloitti kiinnitysluottopankkitoiminnan. Sodanjälkeinen aika oli todellinen menestystarina osuuskassajärjestölle. Suomen jälleenrakentamisen aikana sen markkinaosuus nousi aluksi luotonannossa ja muutaman vuoden viiveellä myös talletuksissa peräti kymmenellä prosenttiyksiköllä. Kyseessä oli Suomen pankkihistorian äkillisin markkinaosuuksien muutos, jonka seurauksena osuuspankit nousivat tasaveroiseen asemaan vanhojen pankkiryhmittymien kanssa.

1950-luku

1950-luvun alkupuoliskolla muuttoliike maalta kaupunkeihin ja taajamiin kiihtyi. Myös osuuskassojen toiminnan painopiste siirtyi asiakaskunnan mukana maalta kaupunkeihin. Nyt osuuskassojen haasteena oli järjestää asuntoluottoja sekä olla mukana rakentamassa asuntoja uusille kaupunkilaisille.

Osuuskassojen markkinaosuuden kehittyivät otollisesti vuosina 1955-69, mikä osoittaa osuuskassojen sopeutuneen joustavasti uusiin olosuhteisiin.

Osuuskassojen talletusten kasvun myötä keskuspankkina toimineeseen OKOon talletetut varat lisääntyivät. Sen seurauksena OKOlla oli entistä paremmat mahdollisuudet osallistua myös yritystoiminnan rahoittamiseen. OKO hankki pääomia lähinnä Saksasta laskemalla liikkeeseen obligaatiolainoja, joiden turvin oli mahdollista lisätä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan luototusta.

1952

Osuuskassat ottivat 50-vuotisjuhlan kunniaksi Kylväjä-liikemerkin käyttöön. Merkki kuvasti kasvua, säästämistä ja turvallisuuden tunnetta.

1960-luku

1960-luvulla OKO otti ensimmäisiä askelia automaattisen tietojenkäsittelyn saralla. Ensimmäinen sopimus tietokoneiden hankkimiseksi allekirjoitettiin vuonna 1966.

1968

Graniitista veistetty karhupatsas vakiintui Pohjolan symboliksi, ja se otettiin käyttöön muun muassa kirjelomakkeissa vuonna 1968.

1970-luku

Vuonna 1970 astuivat voimaan uudet pankkilait, joiden myötä paikallispankit saivat lähes taseveroisen aseman liikepankkien kanssa. Osuuskassoista tuli osuuspankkeja. Vuonna 1974 osuuspankit hyväksyivät käytännössä jo toteutuneen linjauksen, jonka mukaan ne toimivat kaikkia väestöryhmiä tasapuolisesti palvelevina yleispankkeina.

Osuuspankkien markkinaosuus kehittyi suotuisasti 1970-luvun alkuvuosista lähtien. 1980-luvun puolivälissä osuus markkatalletuksista oli noussut jo 25 prosentin tuntumaan.

Suurena apuna osuuspankkien menestymisessä oli niiden hyvä maine asiakkaiden keskuudessa. Asiakkaiden silmissä osuuspankit tunnettiin luotettavina ja yksityisasiakkaiden palveluun keskittyneinä pankkeina.

1970

Tyylitelty prosenttimerkki otettiin käyttöön uudeksi liikemerkiksi. Se oli myös yhdistelmä lyhenteistä op ja ab.

1975

OKO aloitti rahoitusyhtiötoiminnan. OKO liittyi pankkien kansainvälisen yhteistyöverkoston perustamaan SWIFT-maksuliikejärjestelmään.

1976

OKO ja viisi keskieurooppalaista osuuspankkia perustivat osuustoiminnallisten keskuspankkien Unico-ryhmän Lontoossa.

1979

Karhunkämmen otettiin käyttöön Pohjola-yhtiöiden uudeksi liikemerkiksi vuonna 1979.

1980-luku

Toisen maailmansodan vuosia seurannut säätelyjärjestelmä purkautui 1980-luvulla. Pankkien varainhankinta vapautui, ja koko pankkitoiminnan luonne muuttui. Aikaisemmista ”säätelyviranomaisista” muokattiin lyhyessä ajassa ”rahan myyjiä”. Osuuspankeissa ja niiden keskuspankissa OKOssa edettiin kuitenkin melko maltillisesti.
Markkinaosuus kääntyi selkeään nousuun sitä mukaa, kun kilpailevan paikallispankkiryhmän, säästöpankkien, vaikeudet kärjistyivät.

1987

Vuonna 1987 perustettiin OP-Rahastoyhtiö, joka samalla toi markkinoille ensimmäiset sijoitusrahastonsa OP-Tuoton ja OP-Kasvun.

1989

OKOsta tuli pörssiyhtiö. OKO sai noin 60 000 uutta omistajaa järjestäessään yleisöannin ja listautuessaan Helsingin arvopaperipörssiin.

1990-luku

1990-luvun alkupuolella pankkitoiminta Suomessa koki ennennäkemättömän kriisin. Vaikeuksista huolimatta Osuuspankkiryhmä pystyi omin voimin selviytymään kriisivuosista.

Vuonna 1991 Osuuspankkiryhmä nousi suurimmaksi pankkiryhmäksi. Vuonna 1993 toteutettu Suomen Säästöpankin terveen liiketoiminnan myynti kilpaileville pankkiryhmille vahvisti edelleen Osuuspankkiryhmän asemaa. Markkinaosuus talletuksista nousi suurimmillaan lähes 34 prosenttiin.

Osuuspankkiryhmän merkitys koko kansan pankkina näkyy havainnollisesti luotonannon rakenteessa. Liki 52 prosenttia luotoista oli vuonna 1996 henkilöasiakkailla. Yritysasiakkaiden osuus oli 36 ja maa- sekä metsätalousasiakkaiden osuus 11 prosenttia.
Vuosikymmenen aikana Osuuspankkiryhmä nousi myös sähköisten palvelujen edelläkävijäksi jopa globaalilla tasolla.

1991

Viroon perustettiin vahinkovakuutusyhtiö, josta tuli myöhemmin Pohjolan tytäryhtiö  Seesam International.

1996

OP-verkkopalvelu perustettiin. Se oli aikanaan ensimmäinen verkkopankki Euroopassa ja toinen maailmassa.
Vuonna 1996 liikemerkki modernisoitiin. Sen pyöreä muoto viestii palvelua ja ihmisläheisyyttä.

1997

Osuuspankkien Keskusliitto päätettiin muuttaa osuuskunnaksi, joka toimii osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä. Ryhmän yhteistoimintamalli uudistettiin perusteellisesti.

2000-luku

2000-luku oli Suomessa voimakkaan kasvun ja vaurastumisen aikaa. Vuosikymmenen aikana OP Ryhmän rooli suomalaisen vaurauden rakentajana vahvistui entisestään.

Pankkiryhmä muuttui finanssiryhmäksi. Se on saavuttanut lähes kaikilla liiketoiminta-alueella markkinajohtajan aseman. Pankki ja vakuutuspalveluiden yhdistäminen on osoittautunut asiakkaiden arvostamaksi palvelukokonaisuudeksi. OP Ryhmällä oli vuosikymmenen lopussa jo yli 1,1 miljoonaa yhteistä pankki- ja vakuutusasiakasta. Ryhmä on saanut myös kansainvälistä tunnustusta, kun The Banker Magazine on valinnut OPn useana vuonna vuoden pankiksi Suomessa.

2001

Vuonna 2001 liikemerkkiä modernisoitiin. Teräväreunainen ja voimakkaan värinen liikemerkki viestii asiantuntemusta ja aktiivisuutta.

2005

OP-ryhmä nousi Pohjola Yhtymä Oyj:n pääomistajaksi. Kauppa oli OP-ryhmän suurin, ja sen merkitys oli ryhmälle historiallinen. Osto laajensi ryhmän toiminnan vahinkovakuutukseen. Pohjola-kaupan myötä OP-ryhmästä tuli johtava finanssiryhmä Suomessa.

2007

Syyskuussa julkistettiin ja otettiin käyttöön finanssi-ryhmän uusi nimi:
OP-Pohjola-ryhmä.

OKO Pankki Oyj puolestaan muutti nimensä maaliskuussa Pohjola Pankki Oyj:ksi.
OP-Pohjola-ryhmän liikemerkki on yksi Suomen tunnetuimmista: tutkimuksen mukaan 95 prosenttia ihmisistä tunnistaa sen spontaanisti.

2011

OP-Pohjola-ryhmä aloitti vuoden 2011 uudella keskusorganisaatiolla. OP-Keskus jakaantui kahdeksi toimijaksi, joista OP-Pohjola osk keskusyhteisönä vastaa ryhmä-ohjauksesta ja valvonnasta.

OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittäminen ja tuottaminen eriytettiin OP-Palvelut Oy:öön.

2012

YK:n yleiskokous julisti vuoden 2012 kansainväliseksi osuustoimintavuodeksi.

OP-Pohjola-ryhmän keskusyhteisö OP-Pohjola osk osti Skandia Lifen Suomen liiketoiminnot. Vakuutuskanta siirrettiin kaupan yhteydessä Aurum Sijoitusvakuutukseen.

Päiväkirurginen ortopedisten sairauksien ja vammojen tutkimukseen ja hoitoon keskittyvä Pohjola Sairaala perustettiin.

2013

Osuuspankkien edustajistojen vaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti. Äänioikeutettuja omistajajäseniä oli 62 Osuuspankissa yhteensä yli 900 000, mikä on noin kaksi kolmasosaa OP-Pohjolan kaikkien Osuuspankkien omistajajäsenistä.

2014

OP-Pohjola tekee julkisen tarjouksen kaikista Pohjolan osakkeista. Samalla se kertoo suunnitelmistaan poistaa Pohjolan osake pörssilistalta ja palata omistuspohjaltaan kokonaan asiakkaiden omistamaksi finanssiryhmäksi.

2016-

OP Ryhmä vahvisti uuden strategian. Ryhmä muuttuu asteittain finanssiryhmästä digitaalisen ajan monialaiseksi palveluyhtiöksi.