OP-Reaalikorko

OP:n kolmesta eri valtionlainoihin sijoittavasta korkorahastosta OP-Reaalikorko painottaa inflaatiosidonnaisia korkoinstrumentteja tarjoten järkevän tavan hallita korkosijoituskokonaisuuden inflaatioriskiä.

Rahasto on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa varansa pääosin ETA-alueen valtioiden, muiden julkisyhteisöjen ja luottolaitosten liikkeeseen laskemiin inflaatiosidonnaisiin korkoinstrumentteihin. Ne eroavat perinteisistä joukkovelkakirjoista siten, että lainojen pääomaa ja kuponkikorkoa hyvitetään toteutuneella inflaatiolla jolloin niiden reaaliarvo säilyy. Rahasto tarjoaa näin inflaation kiihtyessä perinteisiä pitkiä joukkovelkakirjalainoja paremman tuotto-odotuksen.

Rahaston arvon kehityksen kannalta olennaisin riski on sen pitkän korkoprofiilin vuoksi korkojen nousu. Korkojen noustessa rahaston arvo vastaavasti laskee. Toinen keskeisistä riskeistä liittyy inflaatioon. Kun OP-Reaalikoron kaltaisten inflaatiolinkattujen lainojen tuottopotentiaali kasvaa inflaation kiihtyessä, jää korkotuotto vastaavasti inflaatio-odotusten laskiessa perinteisiä pitkän koron joukkovelkakirjalainoja hitaammaksi. Muihin kuin euromääräisiin sijoituksiin liittyvän valuuttakurssiriskin rahasto pyrkii suojaamaan.

Valtionlainoihin sijoittavat korkorahastot soveltuvat sijoittajalle, joka haluaa laskea salkkunsa kokonaisriskiä korkosijoitusten avulla. Inflaatiolinkatut lainat tarjoavat hyvää tuottopotentiaalia erityisesti inflaation kiihtyessä. Rahastoa suositellaan ensisijaisesti sijoittajalle, joka aikoo lunastaa osuutensa rahastosta aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.

OP-Reaalikoron maaliskuun tuotto oli 1,0 %

Valtionlainamarkkinoiden korot kehittyivät vaihtelevasti maaliskuun aikana. Vahva talouskehitys ja uudelleen heräämässä olevat inflaatiopaineet aiheuttivat nousupainetta Yhdysvaltain korkomarkkinoilla. Samaan aikaan euroalueella markkinakorot olivat hienoisessa laskussa, kun inflaatio rauhoittuu odotetusti, ja rahapolitiikan käänne kevyempään suuntaan näyttää vääjäämättömältä. Inflaatio-odotukset nousivat hieman maaliskuussa, mikä tuki inflaatioon sidottujen valtionlainojen tuottoja. OP-Reaalikorko -rahaston kuukausituotto oli vaihtelevassa ympäristössä 1,0 %.

Huhtikuuhun lähdettäessä rahaston korkoriskiasema on neutraalissa asennossa eli lähellä vertailuindeksiä.

Yhdysvaltain talous näyttää edelleen kehittyvän vahvasti. Vahva talous on heijastunut myös inflaatioon, ja inflaation rauhoittuminen on vähintäänkin hidastunut alkuvuoden aikana. Inflaation paluu keskuspankki Fedin 2 % tavoitetasolle ei ole näköpiirissä vuoden 2024 aikana. Vahva talouskehitys ja korkea inflaatio on saanut korkomarkkinat pohtimaan pystyykö keskuspankki Fed todella laskemaan ohjauskorkoja merkittävästi tämän vuoden aikana. Tämä on heijastunut myös Yhdysvaltain valtionlainojen korkoihin, jotka olivat maaliskuussa hienoisessa nousussa. Euroalueella puolestaan inflaation rauhoittuminen etenee jopa odotuksia nopeammin, mikä vahvistaa käsitystä EKP:n koronlaskujen aloituksen ajankohdasta kesäkuussa. Euroalueella esimerkiksi Saksan valtionlainojen korot laskivat maaliskuussa.

Rahapolitiikan saralla Fed ja EKP pitivät ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan maaliskuun kokouksissaan. Fedin osalta yllättävää oli varsin huoleton suhtautuminen viime kuukausien ei-toivottuun inflaatiokehitykseen. Fedin talousprojektioiden perusteella ohjauskorkoja lasketaan useita kertoja tänä vuonna, vaikka inflaatio pysyy jonkin verran tavoitteen yläpuolella ja talouskasvu on vahvaa. EKP:n talousennusteet puolestaan avasivat oven koronlaskuille, kun vuosien 2025 ja 2026 inflaatioennusteet pyörivät keskuspankin tavoitteen tuntumassa. Koronlaskujen aloituksen suhteen EKP on kuitenkin varovainen, ja haluaa vielä tarkkailla tilanteen kehittymistä, joten ensimmäinen koronlasku nähdään todennäköisesti vasta kesäkuussa.

Lauri Laaksonen
salkunhoitaja

OP-Reaalikorko on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa pääosin varansa korkean luottoluokituksen omaavien ETA- ja OECDalueen valtioiden-, julkisyhteisöjen- ja luottolaitosten inflaatioon sidottuihin korkoinstrumentteihin. Rahaston sijoitukset kohdistuvat pääosin seuraaviin maihin: Australia, Ruotsi, Saksa, Kanada, Ranska, Iso Britannia, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.

Rahaston sijoitukset toteutetaan pääasiassa suorien korkosijoitusten avulla, mutta rahasto voi käyttää myös johdannaisinstrumentteja suojautuakseen markkinoiden muutoksilta tai korvatakseen suoria sijoituksia. Tyypillisesti rahasto sijoittaa varansa noin 20–50 liikkeeseenlaskuun, mutta määrä voi vaihdella salkunhoitajan näkemyksestä riippuen. Rahasto pyrkii suojaamaan muihin kuin euromääräisiin sijoituksiin liittyvän valuuttakurssiriskin.

Rahaston korkoherkkyyttä mittaava modifioitu duraatio on tyypillisesti välillä 8–13, joka tarkoittaa rahaston negatiivista arvon muutosta prosentteina, jos korkotaso nousee yhden prosenttiyksikön. Korkotason laskiessa rahaston arvo nousee vastaavasti.  Liikkeeseenlaskijoiden pitkän aikavälin luottokelpoisuusluokituksen tulee olla vähintään AA- tai vastaava. Rahaston salkunhoito tekee rahastoa koskevat sijoituspäätökset kulloisenkin markkinanäkemyksen perusteella. Rahaston sijoituspäätöksissä korostuu erityisesti salkunhoidon markkinanäkemyksen analysointi suhteessa vallitsevaan korkotasoon ja inflaatio-odotuksiin.

Rahaston vertailuindeksi koostuu usean indeksin yhdistelmästä. Vertailuindeksin koostumus on saatavilla rahastoesitteestä. Rahasto pyrkii aktiivisella sijoittamisella saavuttamaan vertailuindeksiään paremman tuoton pitkällä aikavälillä. Rahasto ottaa pääsääntöisesti huomattavaa aktiiviriskiä ja voi poiketa merkittävästi vertailuindeksin koostumuksesta, painotuksista ja riskitasosta.

Rahasto edistää ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia käyttäen tämän varmistamiseksi ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa (ESG) koskevaa analyysimenetelmää ja sulkien pois tiettyjä sijoituskohteita. 

Poissulkeminen: Rahasto poissulkee sijoituksistaan valtiot, joilla on merkittäviä haitallisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Rahasto ei tee sijoituksia poissuljettuihin valtioihin, ja rahaston sijoituskohteen mahdollisesti siirtyessä poissulkujen piiriin, sijoituksesta pyritään luopumaan kohtuullisen ajan kuluessa.

ESG-tiedon hyödyntäminen sijoituskohteiden analyysissa: Rahaston sijoitusten keskimääräisiä kestävyysindikaattoreiden arvoja seurataan säännöllisesti. Indikaattoreiden arvot huomioidaan sijoituspäätöksenteossa, ja salkun keskimääräisiä arvoja sekä niiden kehitystä suhteessa rahaston vertailuindeksiin seurataan.

Rahaston sijoitusprosessiin kuuluu sijoituskohteiden luottokelpoisuuden analyysi. Luottokelpoisuuden analyysissa tarkastellaan muiden tekijöiden ohella ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia sekä hyvää hallintotapaa.