Yrittäjiä pidetään rohkeina ja heihin suhtaudutaan arvostaen niin yrittäjien itsensä kuin ulkopuolistenkin silmin. Samalla yrittäjät kuitenkin kokevat, että yrittäjyyttä ja sen vaatimuksia aliarvioidaan.
Frankly Partnersin OPlle toteuttama pienyrittäjän arkea kuvaava tutkimus osoittaa, että yrittäjän yhteiskunnallinen rooli ja asema yhteiskunnassa koetaan olevan merkittävä. Arvostuksesta ja puheista huolimatta yrittäjä kokee jäävänsä yhteiskunnassa yksin ilman käytännön kannustusta ja tekoja. Yrittäjät kokevat yhteiskunnallisen keskustelun houkuttelevan yrittäjyyteen, mutta toimet yrittäjäksi lähtemisen helpottamiseksi jäävät heidän mielestään vähäisiksi. Muita useammin yksin kokevat jäävänsä naisyrittäjät, teollisuuden alalla yrittävät, sekä yrittäjävetoiset yhden henkilön yritykset.
Startup-huuma on tuonut nostetta yrittäjyydelle ja lisännyt kiinnostusta sitä kohtaan. Mielikuva miljoonia tahkoavista, menestyksen nälkäisistä startup:eista ei tutkimukseen osallistuneiden yrittäjien mielestä kuitenkaan anna yleisölle tai yrittäjyydestä kiinnostuneille oikeaa kuvaa. Perinteinen yrittäjyys ja yrittämisen perspektiivi koetaan startupeja pidempiaikaiseksi – yritystä rakennetaan pitkäjänteisesti ja tuloksen tekemiseen suhtaudutaan maltillisesti samalla, kun startupeihin liitetään suurempi menestymisen paine.
”Tutkimus kertoo osaltaan myös työelämän rakennemurroksesta ja sen mukanaan tuomasta yritysrakenteen muutoksesta. Noin puolet yrityksistä on palvelualoilla, ja usein on kyse enemmän inhimillisestä palvelusta kuin korkean infoteknologian yrittäjyydestä. Aina ei edes tavoitella nopeaa kasvua ja suurta kokoa” kertoo OPn Pk-yritys- ja yhteisöasiakkuuksien johtaja Heikki Peltola.
Yrittäjyyteen kuitenkin toivotaan uudenlaisia rakenteita ja yrittäjyyden muotoja, jotka helpottaisivat yrittäjyyden aloitusta ja tarjoaisivat erityisesti aloitteleville yrittäjille tukea ja neuvontaa. Tällaisia voisivat olla erilaiset kevytyrittäjyyden tai pop-up- yritysten muodot.
Yrittäjäkään ei aina jaksa ja sen voi myöntää
Suomalaisia rohkaisee yrittäjyyden pariin työn vapaus ja intohimo yrittäjyyttä kohtaan. Kaksi kolmesta tutkimukseen vastanneesta kokee, että yrittäjänä tavoite on kuitenkin ennen kaikkea onnistua ja menestyä taloudellisesti. Menestys ei ole kuitenkaan taattua ja valtaosa tutkimuksen vastaajista kokee epäonnistumisen riskin ja epävarmuuden kuuluvan yrittäjyyteen.
Yrittäjä ei ole samalla tavoin korvattavissa kuin palkansaaja, joten monet vastanneista myöntävät ajattelevansa yritystään jatkuvasti. Tämä voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Töistä irtautuakseen yrittäjät kertovatkin etsivänsä aktiivisesti erilaisia keinoja. Tietoiseen valintaan yrittäjyyden ja sujuvan arjen yhdistämisestä uskoo noin kolme neljästä vastaajasta. Noin joka toinen yrittäjä kokee kuitenkin, että yrittäjyyden yhdistäminen sujuvaan arkeen on haastavaa.
Omaa hyvinvointiaan ei yrittäjienkään mielestä tarvitse uhrata. Henkilökohtaiset syyt lopettaa yritystoiminta koetaankin yleisesti hyväksytyiksi. Useampi kuin neljä viidestä tuntee myös, että on sallittua myöntää yrittäjänä, että ei enää jaksa.
Hyvinvoinnin merkitys yrityksen menestymiselle tiedostetaan ja moni yrittäjä kokeekin, että oman hyvinvoinnin lisäksi on tärkeää turvata työntekijöiden hyvinvointi. Erityisen vahvasti näin kokee kaupanalan yrittäjät (92%) sekä oman yrityksensä erittäin menestyneeksi arvioineet (96%).
”Tutkimus valottaa hyvin yrittäjien arjen haasteita ja toiveita. Haluamme olla kumppanina yrittäjien elämässä ja tarjota tukea yrittäjyyden eri vaiheisiin. Tutkimustulosten pohjalta olemmekin jo aloittaneet suunnitelmat siitä, kuinka voisimme vastata yrittäjien yleisimpiin kysymyksiin, Pk-yritys- ja yhteisöasiakkuuksien johtaja Heikki Peltola paljastaa.
”Tutkimuksen tulokset muistuttavat meitä kumppanuuksien aitoudesta.
OPlla on perustehtävänsä mukaisesti halu olla kumppanina ja syventää yritysten osaamista talouden hallinnan ja turvallisuuden, mukaan lukien työhyvinvoinnin asioissa. Uudet ja työn alla olevat palvelut tähtäävät juuri näihin asioihin, nykyaikaisia innovaatiota hyödyntäen.”
OP tukee yrittäjien toiveita tuen ja verkostojen rakentamisesta aloittamalla yrittäjille suunnatun oppia ja kokemuksia sisältävän videosarjan julkaisun syyskuussa.”
Tutkimus koostuu kvalitatiivisista syvähaastatteluista ja kvantitatiivisista puhelinhaastatteluista, jotka toteutettiin maalis-huhtikuussa 2017. Kvalitatiiviseen osuuteen osallistui 10 yrittäjää ja kvantitatiiviseen 501. Vastaajista joka toinen harjoittaa liiketoimintaa palvelualalla. Tutkimukseen osallistuneista yrittäjistä noin joka toinen työskentelee Helsinki-Uusimaan tai muun Etelä-Suomen alueella; länsisuomalaisten yritysten osuus vastaajista on noin kolmannes ja itä- ja pohjoissuomalaisten noin viidennes.